Rella lepää nyt mökin metsässä, kuusien ympäröimänä. Pekka teki sille puusta arkun ja tärkeä porkkana-pehmolelu laitettiin mukaan. Tässä viimeiseksi jäänyt kuva äidistä ja tyttärestä ,(
torstai 29. maaliskuuta 2012
Kaksi plus yksi
Meillä on nyt hiljaista. Kukaan ei räksytä, pörise eikä murise. Ei hyppää sohvalle viereen nukkumaan, ei pyri syliin kun olen tietokoneella. Kun tulen kotiin, niin kukaan ei ole vastassa niin tuhannen innostuneena ja mielissään. Riia ja Ruska heiluttelevat kohteliaasti häntäänsä; okei, ihan kiva kun tulit. Ne lepäilevät paljolti omissa oloissaan. Lenkillä ollessa minusta tuntuu, ettei käsissä ole yhtään mitään kun kulkee vain kahden koiran kanssa. Rella oli sellainen yhdistävä tekijä Riian ja Ruskan välillä, lauman vanhemman ja nuoremman ominaisuudessa niiden välillä on ollut tietty etäisyys. Tuskin niiden välit muuttuvat nytkään, mutta ovathan kuitenkin tavallaan seurana toisilleen. Itse on totuteltava tähän pienempään ja vanhenevaan laumaan, kaksi koiraa ja yksi kissa, toivottavasti kaikki pysyisivät terveinä.
Rella lepää nyt mökin metsässä, kuusien ympäröimänä. Pekka teki sille puusta arkun ja tärkeä porkkana-pehmolelu laitettiin mukaan. Tässä viimeiseksi jäänyt kuva äidistä ja tyttärestä ,(

Rella lepää nyt mökin metsässä, kuusien ympäröimänä. Pekka teki sille puusta arkun ja tärkeä porkkana-pehmolelu laitettiin mukaan. Tässä viimeiseksi jäänyt kuva äidistä ja tyttärestä ,(
sunnuntai 25. maaliskuuta 2012
lauantai 17. maaliskuuta 2012
Rellan kuulumisia
Kaikenlaista on ehtinyt tapahtua tässä kolmessa viikossa. Kun Rellan lääkkeet aloitettiin, niin pari viikkoa meni oikein hyvin. Koira oli ihan entisellään, lenkkeiltiin ja toimittiin kuten ennen. Jälkitarkastuksessa toissa viikon torstaina lääkäri totesi että hengitysäänet ovat normaalit ja nesteturvotusta ei enää ole. Mutta sitten viime maanantaina Rella pyörtyi taas aamulenkillä ja toistamiseen päivällä. Olin jo ihan varma että se kuolee mun syliini. Mutta tointui kuitenkin. Vielä tiistai- ja keskiviikko-iltoina se pyörtyi, vaikka ei pitkään kävelty iltapissalenkillä :( Torstaina soitin eläinlääkärille tilanteesta. Rellalle määrättiin vielä kolmas, sydämen toimintaa vahvistava lääke ja entisen sydänlääkkeen annostusta lisättiin. Nyt se saa aamuisin Fortekor vet 5mg 1 tbl, Vetmedin vet 5mg ½ tbl ja Furovet 20mg ½ tbl. Iltaisin Vetmedin vet 5mg ½ tbl ja Furovet 20mg ½ tbl. Jos näistä lääkkeistä ei ole jatkossa oleellista apua ja Rellan vointi taas huononee, niin sitten on aika luovuttaa :/ Mutta nyt sen vointi vaikuttaa hyvältä, vien sitä vielä erikseen pienille lenkeille ja toivottavasti taas ajan myötä päästään menemään kaikki yhdessä!
tiistai 28. helmikuuta 2012
Rellan sydän sairastaa
Rellalla on todettu sivuääni sydämessä jo muutama vuosi sitten. Mitään oireita siitä ei ole ollut, paitsi se että helteillä Rella ei liiemmin jaksa kävellä. Siksi olikin järkytys kun lauantaina lenkillä se yhtäkkiä pyörtyi. Kun kannoin sitä jonkin aikaa, niin kotiin päästiin kuitenkin kävellen. Sama kuitenkin toistui heti sunnuntaina kohta lenkille lähdettyä. Selvää oli, että vein sen heti maanantaina eläinlääkärille. Lääkäri totesi voimakkaan sivuäänen, eli sydämessä on vajaatoiminta :(( Rella sai sydän- ja nesteenpoistolääkkeet, joita se syö varmaan loppuelämänsä ajan. Nyt ainakin parin viikon ajan pitää rasitusta välttää, joten käytän sitä vain tarpeilla ja teen erikseen pidemmät lenkit Riian ja Rellan kanssa. Nesteenpoistolääke vaikutti onneksi nopeasti, eikä se ole tänään tiistaina enää yskinyt eikä pyörtyillyt. Varsinainen sydänlääke alkaa tehota n. viikon-kahden sisällä, joten pitää toivoa että Rellan sydän kestää nyt sen ajan. Huoli on tietenkin kova ja miten sen elämä tästä eteenpäin menee. Kurjaa on sekin jos sen menoa pitää jatkuvasti himmailla, kun se on kuitenkin tottunut liikkumaan. Ja jättää yksin kotiin kun toiset pääsevät mukaan :/ Mutta toivotaan nyt parasta, että lääkeet auttaisivat!
maanantai 20. helmikuuta 2012
Vuoden vanhempi
Taas tuli Riiallekin vuosi lisää ikää. Minusta 11 vuotta ei ole pienelle koiralle sinällään kovin paljoa, etenkin kun Riia on vielä ihan voimissaan. Mutta eihän sille mitään voi, että vanhuutta kohti sekin on menossa..
Kuvassa se syö "sutia" joita toin pari pussillista Jyväskylästä Rahulan Rehusta kun tänään käytiin siellä asioilla. Rahulasta saa edullisesti hukkapätkiä joita valmistuksessa on syntynyt, sutien lisäksi ostin saparoita ja vielä korvia. Onhan koirille pitkäksi aikaa purtavaa.
Riia on muuten aina näin syntymäpäivänsä aikaa pitkässä karvassa, tosi tukkasilmillä-lookissa! En ajele karvoja näin keskellä talvea, vaan sitten keväämmällä kun lämpenee. Kuvia ei vaan kovin viitsi ottaa noin rähjäisen näköisestä tytöstä :)
Kuvassa se syö "sutia" joita toin pari pussillista Jyväskylästä Rahulan Rehusta kun tänään käytiin siellä asioilla. Rahulasta saa edullisesti hukkapätkiä joita valmistuksessa on syntynyt, sutien lisäksi ostin saparoita ja vielä korvia. Onhan koirille pitkäksi aikaa purtavaa.
Riia on muuten aina näin syntymäpäivänsä aikaa pitkässä karvassa, tosi tukkasilmillä-lookissa! En ajele karvoja näin keskellä talvea, vaan sitten keväämmällä kun lämpenee. Kuvia ei vaan kovin viitsi ottaa noin rähjäisen näköisestä tytöstä :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)