sunnuntai 30. elokuuta 2009
Käden töitä
Ei kuitenkaan omien käsien, vaan Seija teki Saakoskelle keittiön seinälle nämä somat ruusu-aiheiset tilkkutyötaulut. Minä en osaa tämmöisiä(kään...) tehdä, ompelupeukalo puuttuu tai on jossain...hukassa!
perjantai 28. elokuuta 2009
Abba -fani kun olen...
...niin oli ihan pakko hankkia tämä dvd.
Silloin kun tämä esitettiin elokuvissa, niin ei tullut mentyä katsomaan. Lainasin hiljan yhdeltä kaverilta hänen dvd:nsä ja kun katselin filmin kerran, niin tuli kyllä heti ajatus ostaa itsellekin, että voisi katsoa uudestaan ja uudestaan ja... Ja onhan siinä mukana myös sing-a-long -versio jonka aion varmasti hoilata läpi. Muutenkin elokuva on hauska hyväntuulen elokuva, jossa on mainiot näyttelijät, erityisesti suosikkini Meryl Streep. Ostin tämän muuten huuto.netin kautta ja hinnaksi tuli 6,50€ :)
Silloin kun tämä esitettiin elokuvissa, niin ei tullut mentyä katsomaan. Lainasin hiljan yhdeltä kaverilta hänen dvd:nsä ja kun katselin filmin kerran, niin tuli kyllä heti ajatus ostaa itsellekin, että voisi katsoa uudestaan ja uudestaan ja... Ja onhan siinä mukana myös sing-a-long -versio jonka aion varmasti hoilata läpi. Muutenkin elokuva on hauska hyväntuulen elokuva, jossa on mainiot näyttelijät, erityisesti suosikkini Meryl Streep. Ostin tämän muuten huuto.netin kautta ja hinnaksi tuli 6,50€ :)
Mökkivierailulla
Käytiin tänään Pekan kanssa kyläilemässä siellä kaverin mökillä, missä olin aiemmin hoitamassa kahta borderterrieripoikaa. Omat koirat jätin kotiin, tietäen esim. Riian todella alhaisen vieraiden koirien sietokyvyn :) Eikä taida Ruskallakaan riittää huumorintaju kimpussa riekkuvan pupsin kanssa...
Hämy -pentu oli kasvanut kovasti, ikää sillä on nyt liki 4kk. No on se silti vielä ihkun pennelin näköinen - ja tapainen! Vauhti oli vaan lisääntynyt ja Hipin kanssa vetivät rallia pitkin pihaa. Ihme kun malttoi vähän aikaa istahtaa että sain kuvan.
Tarjalle ja Aiskille kiitokset tarjoiluista, sen kirskikkapuun voi kyllä istuttaa syksylläkin, joten palataan vielä asiaan ;)
Hämy -pentu oli kasvanut kovasti, ikää sillä on nyt liki 4kk. No on se silti vielä ihkun pennelin näköinen - ja tapainen! Vauhti oli vaan lisääntynyt ja Hipin kanssa vetivät rallia pitkin pihaa. Ihme kun malttoi vähän aikaa istahtaa että sain kuvan.
Tarjalle ja Aiskille kiitokset tarjoiluista, sen kirskikkapuun voi kyllä istuttaa syksylläkin, joten palataan vielä asiaan ;)
sunnuntai 23. elokuuta 2009
Puuduuni
On sitä tullut muutakin tehtyä marjastuksen lisäksi.
Ennen:
Jälkeen:
No pitää tunnustaa, että ihan kaikkia halkoja en itse pinonnut, mutta suurimman osan, n. 70% kuitenkin ;)
Ihan mukavaa hommaa, kun saa tehdä kiireettä useampana päivänä.
Ennen:
Jälkeen:
No pitää tunnustaa, että ihan kaikkia halkoja en itse pinonnut, mutta suurimman osan, n. 70% kuitenkin ;)
Ihan mukavaa hommaa, kun saa tehdä kiireettä useampana päivänä.
keskiviikko 19. elokuuta 2009
Kaikki paitsi marjastus on turhaa
Tältä on viime päivinä alkanut tuntumaan, sen verran paljon on tullut puskissa pyörittyä :)
Eilen Seija oli Saakoskella kaverina poimimassa vadelmia niissä uusissa puskissa mitä löysin. Tänään oltiin veljen luona ja sieltä saatiin punaisia viinimarjoja ja puutarhavadelmia. Tähän vielä tänään torilta haetut 4 litraa mustikkaa, niin luulen, että nyt taitaa marjahommat jo riittää. Sitä paitsi pakastimen kapasiteetti alkaa täyttyä, kun sinne pitäisi sopia muutakin ruokaa. Mutta tosi hyvin on nyt marjoja talven varalle. Tykkään pakastaa marjat marjoina, enkä myrkytä niitä sokerilla. Näin vitamiinit säilyvät kun ei niitä tuhota keittämällä.
Tämän päivän saalista.
Marjastaminen on rentoa puuhaa,
vaatetuksellakaan ei ole niin väliä ... =)
Ihan kaikki marjat ei päätyneet pakkaseen, piti tehdä sentään lautasellinen marjamaitoa. Mustikka, vadelmaa, kylmää maitoa ja vähän intiaanisokeria mausteeksi - nam!
Eilen Seija oli Saakoskella kaverina poimimassa vadelmia niissä uusissa puskissa mitä löysin. Tänään oltiin veljen luona ja sieltä saatiin punaisia viinimarjoja ja puutarhavadelmia. Tähän vielä tänään torilta haetut 4 litraa mustikkaa, niin luulen, että nyt taitaa marjahommat jo riittää. Sitä paitsi pakastimen kapasiteetti alkaa täyttyä, kun sinne pitäisi sopia muutakin ruokaa. Mutta tosi hyvin on nyt marjoja talven varalle. Tykkään pakastaa marjat marjoina, enkä myrkytä niitä sokerilla. Näin vitamiinit säilyvät kun ei niitä tuhota keittämällä.
Tämän päivän saalista.
Marjastaminen on rentoa puuhaa,
vaatetuksellakaan ei ole niin väliä ... =)
Ihan kaikki marjat ei päätyneet pakkaseen, piti tehdä sentään lautasellinen marjamaitoa. Mustikka, vadelmaa, kylmää maitoa ja vähän intiaanisokeria mausteeksi - nam!
sunnuntai 16. elokuuta 2009
Perjantain äksonit
Pekka lähti perjantaina Saakoskelle poikain kanssa viikonlopuksi puutalkoisiin. Minulla oli jo sovittu meno illaksi, oli tarkoitus viettää tyttöjen iltaa ravintola-illan merkeissä. No vähältä piti ettei mennyt pieleen koko ilta.
Lähdin siinä päivällä koirien kanssa äidille, Seijan kanssa oli sovittu siivouspäivä sinne. Kun saimme siivottua, niin lähdettiin käymään kaupassa. Kesken asioinnin äiti soitti hädissään, että Ruska oli karannut takaovesta ulos ja samassa häipynyt huitsin nevadaan. Eipä sitten muuta kun kiireesti kylälle etsimään. Ihmisiä ja autoja oli paljon liikeellä, äiti oli jo ehtinyt rekrytoida pari koulutyttöä etsimään Ruskaa. Minä ja Seija kuljettiin eri puolilla, mutta koiraa ei näkynyt yhtään missään. Tulipa taas mainetta lisää, kun huutelin välillä että Ruskaaaa, tule äitin luo =D Sitten Seija näki sen loikkivan koulurakennuksen tykönä ja vastaantulleet koululaiset sanoivat että se meni siellä parkkipaikalla. Mutta kun minä pääsin sinne, niin johan oli koira ehtinyt tietenkin livohkaan. Menin takaisin äidille päin ja tapasin etsimään lähteneistä tytöistä toisen joka soitti kaverilleen. Tämä oli lähtenyt Ruskan perään kun koira oli mennyt poispäin keskustasta. Kun kuulin että Ruska oli suuntaamassa kotiin päin, niin sanoin että ei tarvi enää seurata, minä lähden sen perään kotiin. Hain Riian ja Rellan äidiltä ja aloin kävelemään, niin kovaa kun vaan pystyin kotiin. Välillä soitin ensin yhdelle tutulle joka asuu matkan varrella että jos näkee Ruskaa niin yrittää houkutella luokseen ja kiinni. Sitten tuli mieleen Outi, jonka Ruska tuntee ja tykkää ja on Ruskan parhaan poikaystävän bichon Topin omistaja. Onneksi Outi oli kotona ja hän lähti Topin kanssa meille päin. Jonkun ajan kuluttua sitten Outi soitti että nyt Ruska on hänellä kiinni. Voihan helpotus!!! Mitä vaan olisi voinut sattua, kun koira pyöri paniikissa keskustassa ja matkalla kotiinkin on monta autotien ylitystä. Tulihan nyt todistettua että kyllä koira osaa kotiinsa, ainakin Ruska.
Minulla oli jalat ihan setsuuria, onneksi oli vähän aikaa huilata ennen illan menoa. Likkojen kanssa lähdettiin Jyväskylään kun yksi suostui kiltisti kuskiksi. Mentiin Jyväshoviin tanssimaan ja kuuntelemaan Annika Eklundia. Tuli otettua jonkin verran rentoutusta, mutta olin tosiaan sen tarpeessakin! Ilta oli kiva, sai tanssia niin että jalat oli lauantaina entistä kankeammat.. =) Mutta eiköhän ne siitä tokene, ensi viikolla pitää mennä Saakoskelle hakemaan lisää vadelmia, löysin sieltä nimittäin ihan uudet puskat!
Lähdin siinä päivällä koirien kanssa äidille, Seijan kanssa oli sovittu siivouspäivä sinne. Kun saimme siivottua, niin lähdettiin käymään kaupassa. Kesken asioinnin äiti soitti hädissään, että Ruska oli karannut takaovesta ulos ja samassa häipynyt huitsin nevadaan. Eipä sitten muuta kun kiireesti kylälle etsimään. Ihmisiä ja autoja oli paljon liikeellä, äiti oli jo ehtinyt rekrytoida pari koulutyttöä etsimään Ruskaa. Minä ja Seija kuljettiin eri puolilla, mutta koiraa ei näkynyt yhtään missään. Tulipa taas mainetta lisää, kun huutelin välillä että Ruskaaaa, tule äitin luo =D Sitten Seija näki sen loikkivan koulurakennuksen tykönä ja vastaantulleet koululaiset sanoivat että se meni siellä parkkipaikalla. Mutta kun minä pääsin sinne, niin johan oli koira ehtinyt tietenkin livohkaan. Menin takaisin äidille päin ja tapasin etsimään lähteneistä tytöistä toisen joka soitti kaverilleen. Tämä oli lähtenyt Ruskan perään kun koira oli mennyt poispäin keskustasta. Kun kuulin että Ruska oli suuntaamassa kotiin päin, niin sanoin että ei tarvi enää seurata, minä lähden sen perään kotiin. Hain Riian ja Rellan äidiltä ja aloin kävelemään, niin kovaa kun vaan pystyin kotiin. Välillä soitin ensin yhdelle tutulle joka asuu matkan varrella että jos näkee Ruskaa niin yrittää houkutella luokseen ja kiinni. Sitten tuli mieleen Outi, jonka Ruska tuntee ja tykkää ja on Ruskan parhaan poikaystävän bichon Topin omistaja. Onneksi Outi oli kotona ja hän lähti Topin kanssa meille päin. Jonkun ajan kuluttua sitten Outi soitti että nyt Ruska on hänellä kiinni. Voihan helpotus!!! Mitä vaan olisi voinut sattua, kun koira pyöri paniikissa keskustassa ja matkalla kotiinkin on monta autotien ylitystä. Tulihan nyt todistettua että kyllä koira osaa kotiinsa, ainakin Ruska.
Minulla oli jalat ihan setsuuria, onneksi oli vähän aikaa huilata ennen illan menoa. Likkojen kanssa lähdettiin Jyväskylään kun yksi suostui kiltisti kuskiksi. Mentiin Jyväshoviin tanssimaan ja kuuntelemaan Annika Eklundia. Tuli otettua jonkin verran rentoutusta, mutta olin tosiaan sen tarpeessakin! Ilta oli kiva, sai tanssia niin että jalat oli lauantaina entistä kankeammat.. =) Mutta eiköhän ne siitä tokene, ensi viikolla pitää mennä Saakoskelle hakemaan lisää vadelmia, löysin sieltä nimittäin ihan uudet puskat!
keskiviikko 12. elokuuta 2009
Viime aikojen tapahtumia
Tekemistä on ollut sen verran, että en ole ehtinyt kuin pyörähtää koneella, saati sitten päivittää blogia. Mutta jos nyt jonkin verran tarinaa tännekin. Elokuu on jo hyvässä vauhdissa ja ilmat ovat olleet aivan mahtavat. Ihan kuin kesä olisi vasta kunnolla alkanut. Me ollaan oltu tosi paljon Saakoskella. No ralliviikonloppu meni siellä tietenkin kokonaan ja oli ihan mukavaa. Pekka osti sen videokameran ja kuvailtu on, ralliautoja ja kaikenlaista muutakin. Käyttö alkaa jo sujua, vaikka ihan kaikkia ohjeita ei vielä ollakaan luettu.
Minä olen kerännyt vadelmia, n. 7 litraa joista jonkin verran äidin pakkaseen myös. Lisää pitäisi vielä hakea kunhan ehtii. Olen saanut pitää pensaat ihan itselläni, joten marjoja on kyllä riittänyt. Eilen käytiin Seijan kanssa keräämässä mustia viinimarjoja eräältä tilalta. Keräsin sangollisen ja siitä sai monta pussillista vitamiinia talven varalle. Mustikat jäävät ehkä toritarjonnan varaan, jos ehdin ja on varaa ostaa. Hintoja en ole ehtinyt käydä katsomassa.
Sunnuntaina pidettiin Saakoskella "grillipileet" nyyttäriperiaattella, vieraiksi tuli yhdeksän ihmistä ja yksi kissa, lähisukulaisia tai sinne päin. Kivaa oli, syötiin hyvin ja seurusteltiin helteisessä kelissä. Pihaan paistaa nyt tosi hyvin aurinko kun Pekka alkoi kaatamaan puita ja risukkoa pihan reunalta.
Viime perjantaina ja lauantaina tehtiin päivän "lomareissut", joista juttua omilla otsikoillaan.
Ähtärin eläinpuisto
Perjantai oli kuuma ja aurinkoinen päivä, oikeistaan ihan väärä ilma eläinpuistovierailuun. Liki kaikki näkyvissä olevat eläimet loikoilivat varjossa, kuka enempi tai vähempi unten mailla. Mutta näkihän siellä jotain kuitenkin. Videota ja kuvia tuli otettua. Videokameran kamerapuolella on kyllä hyvä zoom, mutta sillä ei saa kovin tarkkoja kuvia, siksi kuvien sumuisuus.
Kenen varpaat?
Minun!
Ja niitä kehtaa esitellä myös yleisölle :)
Kun lepään ja syön, niin minusta kasvaa vielä suuri ja hieno susi...
...ihan niin kuin nämä aikuisten lauman kauniit eläimet.
Sudet olivat etupäässä liikkeellä vain vaihtaakseen makuupaikkaa :)
Tampereella Intiaanipäällikkö Istuvan Härän -näyttelyssä
Jo viime kevättalvella huomasin jostain uutisesta, että Tampereelle Vapriikkiin on tulossa tämä näyttely ja päätin että sinne on päästävä. Intiaanikulttuuri on kiinnostanut aina ja nyt oli tilaisuus päästä näkemään ihan oikeita intiaaneille kuuluvia esineitä ja vaatteita. Näyttely oli kyllä tosi upea. Otin siellä kuvia, mutta tulos oli vieläkin huonompi koska salamaa ei saanut käyttää. Tässä silti parempia otoksia.
Mikään ei ole pysyvää, mutta silti näyttelyssä tuli surullinen olo siitä miten intiaanien elämäntapa tuhottiin ja tavat ja kulttuuri pakotettiin valtaväestön mielen mukaiseksi.
Minä olen kerännyt vadelmia, n. 7 litraa joista jonkin verran äidin pakkaseen myös. Lisää pitäisi vielä hakea kunhan ehtii. Olen saanut pitää pensaat ihan itselläni, joten marjoja on kyllä riittänyt. Eilen käytiin Seijan kanssa keräämässä mustia viinimarjoja eräältä tilalta. Keräsin sangollisen ja siitä sai monta pussillista vitamiinia talven varalle. Mustikat jäävät ehkä toritarjonnan varaan, jos ehdin ja on varaa ostaa. Hintoja en ole ehtinyt käydä katsomassa.
Sunnuntaina pidettiin Saakoskella "grillipileet" nyyttäriperiaattella, vieraiksi tuli yhdeksän ihmistä ja yksi kissa, lähisukulaisia tai sinne päin. Kivaa oli, syötiin hyvin ja seurusteltiin helteisessä kelissä. Pihaan paistaa nyt tosi hyvin aurinko kun Pekka alkoi kaatamaan puita ja risukkoa pihan reunalta.
Viime perjantaina ja lauantaina tehtiin päivän "lomareissut", joista juttua omilla otsikoillaan.
Ähtärin eläinpuisto
Perjantai oli kuuma ja aurinkoinen päivä, oikeistaan ihan väärä ilma eläinpuistovierailuun. Liki kaikki näkyvissä olevat eläimet loikoilivat varjossa, kuka enempi tai vähempi unten mailla. Mutta näkihän siellä jotain kuitenkin. Videota ja kuvia tuli otettua. Videokameran kamerapuolella on kyllä hyvä zoom, mutta sillä ei saa kovin tarkkoja kuvia, siksi kuvien sumuisuus.
Kenen varpaat?
Minun!
Ja niitä kehtaa esitellä myös yleisölle :)
Kun lepään ja syön, niin minusta kasvaa vielä suuri ja hieno susi...
...ihan niin kuin nämä aikuisten lauman kauniit eläimet.
Sudet olivat etupäässä liikkeellä vain vaihtaakseen makuupaikkaa :)
Tampereella Intiaanipäällikkö Istuvan Härän -näyttelyssä
Jo viime kevättalvella huomasin jostain uutisesta, että Tampereelle Vapriikkiin on tulossa tämä näyttely ja päätin että sinne on päästävä. Intiaanikulttuuri on kiinnostanut aina ja nyt oli tilaisuus päästä näkemään ihan oikeita intiaaneille kuuluvia esineitä ja vaatteita. Näyttely oli kyllä tosi upea. Otin siellä kuvia, mutta tulos oli vieläkin huonompi koska salamaa ei saanut käyttää. Tässä silti parempia otoksia.
Mikään ei ole pysyvää, mutta silti näyttelyssä tuli surullinen olo siitä miten intiaanien elämäntapa tuhottiin ja tavat ja kulttuuri pakotettiin valtaväestön mielen mukaiseksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)