Ensi yönä on herätys kello 03.00, kone lähtee Helsinki-Vantaalta 9.30 suuntana Budapest, jee! Vähän alkaa jo jännittämään. Laukku on osin pakattu, oikeistaan puuttuu enää kosmetiikka ja kemikaalipuoli. Paljon vaikeampi on aina miettiä, mitä vaatetta ottaa mukaan. Onneksi sinne on luvattu lämmintä säätä, ihan kesää, joten selviää varmaan aika köykäisellä vaatetuksella. On kyllä ihan huippua päästä reissuun pitkästä aikaa, viimeisestä Euroopan turneesta on jo pari vuotta aikaa.
Eläimille sain sitten hoitajan kotiin, onneksi, niin ei tarvinnut viedä niitä vieraaseen paikkaan hoitoon. Ainahan niistä vähän huoli on, mutta eivätköhän nuo pärjää.
Mutta nyt jatkan pakkaamista. Kuinkahan saa illalla yhtään unen päästä kiinni?
Matkakuulumisiin!
keskiviikko 23. syyskuuta 2009
lauantai 19. syyskuuta 2009
Oi orkidea
sunnuntai 13. syyskuuta 2009
Etupiha syyskuosiin
Kesäkukat alkoivat olla jo enemmän tai vähemmän rupsahtaneita, joten oli aika tehdä kukkapäivitys. Joitain samettikukkia siirsin takapihalle jatko-ajalle kun kukkivat vielä. Ostin tällä kertaa valkoisia callunoita ja krysanteemin. Sitten kun se paleltuu, niin laitan tilalle kanervan. Noita sammalpalloja tein itse, ihan hauskoja koristeita.
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
090909
Pitää tällekin päivälle laittaa tekstiä jotta saa otsikkoon tuon päivämäärän. Tänään oli kesä. Onko se sitten intiaanikesä kun on kesäpäivä kesken syksyn? Lämpötila nousi ainakin plus kahteenkymmeneen. Tässä todiste (näkyy paremmin kun klikkaa kuvan isommaksi):
Päivästä vei ison osan tour de Jämsä -pyörälenkki jonka tein Seijan kanssa. Eli poljettiin Jämsänkoskelle ja toist puol jokkee takaisin. Tahdoin käydä siellä parilla kirppiksellä, mutta kumpikaan ei ollut auki. Höh. Sitten käytiin kahvilla veljen luona, eläinten hautausmaalla siistin Repekan ja Jaspin haudat ja poikettiin myös ihmisten hautausmaalla. Päivä oli myös erittäin tuulinen, mutta tuuli oli lämmin. Tämä kuva on Jkoskelta, taustalla tehtaan rakennuksia.
Matkalla poikettiin vielä Helin (Ruskan kasvatti-äiti) puotissa. Nämä jänikset on kyllä ihania - no kanit siis :) Eikä ne ole myytävänä!
Väiski ja Mansikka
Päivästä vei ison osan tour de Jämsä -pyörälenkki jonka tein Seijan kanssa. Eli poljettiin Jämsänkoskelle ja toist puol jokkee takaisin. Tahdoin käydä siellä parilla kirppiksellä, mutta kumpikaan ei ollut auki. Höh. Sitten käytiin kahvilla veljen luona, eläinten hautausmaalla siistin Repekan ja Jaspin haudat ja poikettiin myös ihmisten hautausmaalla. Päivä oli myös erittäin tuulinen, mutta tuuli oli lämmin. Tämä kuva on Jkoskelta, taustalla tehtaan rakennuksia.
Matkalla poikettiin vielä Helin (Ruskan kasvatti-äiti) puotissa. Nämä jänikset on kyllä ihania - no kanit siis :) Eikä ne ole myytävänä!
Väiski ja Mansikka
Sitten kun tulin kotiin niin lähdin koirien kanssa postiin hakemaan kahta pakettia. Raahasin paketit äitin luo, koska ne oli kimppatilauksia. Itselle sain uudet verhot olohuoneeseen ja odotetun uuden kameran. Se on vähän parempi toiminnoiltaan kuin entinen. Kävin myös kirjastossa hakemassa varatut kirjat, onneksi niillä onkin kuukausi lukuaikaa, ettei tarvi niin kiireellä lukaista. Nyt en vain osaa päättää kummasta aloitan!
tiistai 8. syyskuuta 2009
Katseltavaa ja luettavaa
Vierailin viikonloppuna taas kerran huuto.netissä. Mielessä oli elokuva, kaikkein ihanin ja paras. Ja etsivä löysi.
Tämä on ensimmäinen elokuva, jonka olen käynyt katsomassa oikeassa elokuvateatterissa. En muista minkä ikäinen olin, Seijan mukana kuitenkin olin. Ja filmi teki lähtemättömän vaikutuksen. Tuon jälkeen olen nähnyt sen tv:stä monia kertoja ja myös teatteriversion kävin katsomassa. Tallensin sen myös kerran videolle, mutta koska se ei enää ole käytössä niin piti saada tämä dvd -versio omaksi. En tiennytkään, että siitä on julkaistu tuollainen 40 -vuotis juhlajulkaisu missä on filmin lisäksi kaikenlaisia extroja. Hienoa. Taidan säästää viikonloppuun seuraavan vierailun alppimaisemissa.
Tänään tuli ilmoitus kirjastosta, että kaksi varaamaani kirjaa on noudettavissa. Se on sitten kumma juttu, miksi varattujen kirjojen pitää tulla yhtäaikaa. Ei ole eka kerta kun näin käy. Nyt sitten vielä ennen reissua pitää ehtiä lukea ne, kun yleensä uutuuksissa laina-aika on vain kaksi viikkoa. Kirjat ovat kahdelta suosikkikirjailijaltani, Leena Lehtolaisen Henkivartija ja Patricia Cornwellin Scarpetta.
Tämä on ensimmäinen elokuva, jonka olen käynyt katsomassa oikeassa elokuvateatterissa. En muista minkä ikäinen olin, Seijan mukana kuitenkin olin. Ja filmi teki lähtemättömän vaikutuksen. Tuon jälkeen olen nähnyt sen tv:stä monia kertoja ja myös teatteriversion kävin katsomassa. Tallensin sen myös kerran videolle, mutta koska se ei enää ole käytössä niin piti saada tämä dvd -versio omaksi. En tiennytkään, että siitä on julkaistu tuollainen 40 -vuotis juhlajulkaisu missä on filmin lisäksi kaikenlaisia extroja. Hienoa. Taidan säästää viikonloppuun seuraavan vierailun alppimaisemissa.
Tänään tuli ilmoitus kirjastosta, että kaksi varaamaani kirjaa on noudettavissa. Se on sitten kumma juttu, miksi varattujen kirjojen pitää tulla yhtäaikaa. Ei ole eka kerta kun näin käy. Nyt sitten vielä ennen reissua pitää ehtiä lukea ne, kun yleensä uutuuksissa laina-aika on vain kaksi viikkoa. Kirjat ovat kahdelta suosikkikirjailijaltani, Leena Lehtolaisen Henkivartija ja Patricia Cornwellin Scarpetta.
torstai 3. syyskuuta 2009
Joskus kannattaa uskaltaa
Vaikka soittaa radioon suoraan lähetykseen. Viime viikolla kuuntelin radio Keski-Suomea ja siellä meneillään olevaa kilpailua jossa kysyttiin parasta Agents -biisiä. Myös perustelut omalle valinnalle piti kertoa, koska paras perustelu palkittaisiin Agentsien juhlakokoelma cd-paketilla Agents - Looking Back. Mulle juolahti heti mieleen viime kesä kun Pekka oli Raattamassa töissä ja minä kotona kauheassa ikävässä. Silloin soi radiossa useasti siihen tunnelmaan sopivasti Agentsien Päivin öin -kappale jota haikeana kuuntelin. Ajattelin että no hitto, minäpäs soitan ja kerron tämän. Soitin , enkä tajunnut että jouduinkin suoraan radiolähetykseen, hups! No ei siinä muuta kun selitin miksi Päivin öin oli minusta paras biisi, että kun olin tavannut elämäni miehen näin keski-ikäisenä joka oli kaukana töissä ja minä kotona ikävässä ja plaaplaa ym. ja vielä lisäsin perusteluihin sen, että matkustin itsekin Lappiin, kiipesimme Saanalle ja menimme siellä kihloihin ja näin tuo kappale jäi positiivisesti mieleen. Radiossa juontaja sanoi että vau, hieno tarina :) Jäin sitten kuuntelemaan lähetystä ja odottamaan kuka voittaa. Voittaja sitten kerrottiin, se oli joku mies, mutta heti perään juontaja sanoi että yllätys heillä onkin kaksi palkintoa jaettavana ja toisen saa Jaana joka soitti studioon ja kertoi..siis edellämainitut löpinät..ja tämä oli niin hieno juttu että Jaana saa toisen cd-kokoelman. Jes! Että kannatti olla rohkea :)
Paketti tuli tänään postissa.
Paketti tuli tänään postissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)