Vinttikoirien vierailu

Eilen lauantaina saatiin lenkkiseuraa vähän isomman puoleisista kavereista. Ennen Jämsässä asunut kaverini Tarja tuli katsastamaan entisiä työ- ja asuinpaikkansa maastoja ja mukana oli tietysti kolme koiraansa; borzoit Ferro, Rusla ja Humma. Mukaan lenkille tuli myös JaanaM, joka on Ferron ja myös Rellan kasvattaja. Lenkille mukaan otin vaan Riian ja Rellan, koska Ruska pelkää ihan hirmuisesti näitä isoja mutta kilttejä uroksia.

Pitkin peltoja..















..ja teitä. Minä, Riia ja 10-vuotias Ferro.















JaanaM pitelee isoja koiria, edessä nuorin Humma.















Rusla - käyttövalio sekä vinttikoirien maasto- että ratakilpailuista. Tarja on aktiivinen harrastaja koiriensa kanssa ja tulosta on vuosien mittaan tullut.
















Oli kiva nähdä pitkästä aikaa, tapaamisiin viimeistään ensi vuonna!

Syksyn satoa

Olin eilen yhden tuttavan kanssa metsälenkillä - joo, uskalsin mennä ihan metsään kun halusin nyt löytää sieniä. Mukaan otin Riian ja Rellan kun tuttavalla on nuori narttukoira eikä Ruska oikein hyvällä sellaisia katso. Koira on pyreneittenpaimenkoira Sagesse. En muista että ihan hiljan oisin nähnyt yhtä kovaa menijää, ei meidän tytöt pysyneet alkuunkaan perässä sen juoksuvauhdissa! Kuvia oli tosi vaikea ottaa, mutta tähän nyt juuri sopivat kaikki kolme.















Ei ollutkaan ihan turha metsäretki, kun löytyi näitä :) Illalla ne pääsivät pannulle ja sitten mun leivän päälle. Että oli hyvää!















Lenkin jälkeen käytiin vielä tuttavan mökillä ja sieltä sain mukaani omenoita. Nyt ne odottaa jatkokäsittelyä. Ehkä vähän sosetta, viipaleiksi ja kai sen piirakankin voisi leipoa..ja tietysti syödä ihan sellaisenaan. Ei oo kotimaisen ompun voittanutta!

Pupu ja pupsi

Kävin tänään Ruskan kasvattiäidin Helin luona. Sinne on kotiutunut uusi koiranpentu ja se piti päästä näkemään ennenkuin kasvaa liian isoksi...tosi isoksi! Eikä se tosiaan ole porokoiran pentu, vaan tämä on nyt talon isännän oma koira ja itse valitsema rotu. Tällainen karhunpentu sieltä tuli vastaan...















Hän on Orvokki, newfounlandinkoira. Otin syliin nyt kun vielä mahtuu :)



















Pieni riiviö. Puree kuulemma ihan kaikkea ja kyllä sillä olikin terävät hampaat. Mutta muuten aivan ihana pennunpunkero!















Orvokki ei ollut ainoa uusi tulokas eläinperheessä, vaan Väiski-kani oli saanut uuden kaverin. Tässä Vesa!















Kiltti ja lutunen pikkukani♥

Intiaanikesää

Ei se syksy onneksi ihan vielä tullutkaan. Ilma lämpeni ja nyt on jo reilun viikon ajan ollut melkein parikymmentä astetta ja aurinkoista, ihanaa! Varmaan ne vesisateekin vielä tulee, mutta kyllä näistä päivistä on nauttinut.



















































Syksyn huonoja puolia ovat hirvikärpäset. Ne penteleet estävät tehokkaasti mm. sienien etsimisen ja muun metsässä kuljeskelun. Varsinkin Saakoskella en pysty menemään metsään, se on hirvialuetta joten kärpäsissä löytyy. Ällöttäviä otuksia :(

Joitakin kesäkukkia olen jo heittänyt pois, mutta ahkeraliisat ja samettikukat kukkivat vielä niin ahkerasti, että saavat olla toistaiseksi. Siitäkin huolimatta että kaikenlaisia syysihanuuksia on tullut kukkakauppoihin, olen vastustanut kiusausta ostaa vielä mitään. Tai no ainakin melkein. Yhden krysanteemin ostin kahdella eurolla eikä se ole vielä aukaissut yhtään kukkaa, varmaan siksi niin halpa!
Kävin tänään kirpparilla ja sieltä oli pakko ottaa mukaan yksi orkidea-parka. Se oli niin kaltoin kohdellun näköinen, että melkein itkua väänsin kun toin sen kotiin. Vaihdoin siihen uuden orkideamullan ja nyt se kylpee lannoitevedessä. Saa nähdä onnistunko elvyttämään sen vielä uuteen kasvuun. Ongelma on vaan se, mihin sen laitan...ikkunalaudalla on nimittäin vähän ahdasta..