Otsossa lääkäri tutki Riian ja sanoi, ettei tarvitse ultrata, tämä on ihan selvä märkäkohtu. Riia nukutettiin ja haimme sen n. puolentoista tunnin kuluttua. Leikkaus oli mennyt hyvin, lääkäri sanoi, että sillä oli ollut aika iso kohtu. Hoitaja tuli näyttämään meille poistetut värkit, ja voi kamala mitä pienellä koiralla oli ollut vatsassaan! Otin kännykällä kuvan niistä muistoksi ja laitan tähän vain linkin kuvasta, jotta herkempiä ei ala heikottamaan =)
Eilinen ilta meni sitten Riian heräillessä ja ihmetellessä mitä oli tapahtunut. Se sai klinikalta päähänsä muovitötterön, jota se inhosi välittömästi. Pyysin Seijaa katsomaan kirpparilta vauvojen pöksyjä jotka suojaisivat haavaa ja olisivat Riialle mukavammat pitää. Saimme kahdet pinkit puolipotkuhousut joista leikkasin sukkaosan pois ja tein häntäreiän. Välillä kun olen tässä valvomassa Riiaa, niin haavaa tuuletellaan ilman housuja. Riia sai kipulääkkeen, Rimadyliä, kotiin ja antibiootit meillä olikin jo ennestään. Ruoka alkoi maistumaan jo illalla ja kyllä Riia näyttääkin laihalta kun viime päivät on vaan oksennellut. Saa se nyt vähän lihoa, vaikka lääkärin ohjeissa varoitettiin lihomisvaarasta steriloinnin jälkeen.
Yö sujui rauhassa nukkuessa ja tänään päivälläkin Riia on etupäässä lepäillyt. Haava näyttää siistiltä, siihen tulikin itsestäänsulavat tikit joita ei tarvi poistaa. Toivottavasti jatkossakin toipuminen sujuu, ainakin n. 10 vrk pitää ottaa elämä rauhallisemmin. Kunhan nyt päästään vielä viikon verran eteenpäin ja Riian vointi paranee, niin sitten vasta huokaan helpotuksesta. Mutta nyt ainakin ovat juoksut ja niiden vaivat ohi.
Riian mielestä sairastaminen on tosi TYLSÄÄ!
![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSSyqforxc-XXBhVyGMBl5KdOC5bXRinPoQHx7lp4LwQWvJPEYuA0fT4Uwh5Z2pMHng6668I9LgiM5ggRWeo_QhQPpcHghyCRN8Tsq-OBcRj9_yjsHtxSSPjQtIhUvzdwEFAc8zkncUVE/s320/riiatoipilaana.jpg)
2 kommenttia:
Kurjaa, että tuokin homma meni sitten noin pitkän kaavan kautta =( Onneks on nyt kuitenkin takanapäin ja paraneminen on vauhdissa.
Mitenköhän seuraavalla koiralleen vois opettaa näyttämään, että mihin sattuu?
Onneksi pääsitte nopeasti lääkäriin. Kyllä se tästä iloksi muuttuu, eikä tarvitse enää tulehdusriskistä huolehtia.
Lähetä kommentti