Matkakuulumisia

Jospa nyt vihdoin ehtisin päivittää päällimmäiset uutiset Lapin reissulta. Jo viikko sitten tulimme kotiin, ja sen jälkeen ei ole ehtinyt liiemmin paneutua tietokonehommiin. Juuri sain sentään valokuvatilauksen menemään, saa sitten joitain matkakuvia myös paperiversiona.
Niin, reissu oli erittäin onnistunut, niin sään osalta kuin muutenkin. Menomatka oli pitkä, mutta meni ihan ok, ehdin hyvin vaihtoihin enkä eksynyt väärään junaan! Eka yö oltiin Levillä Hullussa Porossa. Ihan hieno mesta. Muutenhan Levi on ihan turistipaikka, eipä siellä ole Lapin rauhasta tietoakaan. Voi vaan kuvitella mikä meno siellä on sesonkiaikaan... Sitten ajoimme Kilpisjärvelle, Raattaman ja Hetan kautta. Majoiduttiin Retkuun, Kilipsjärven retkeilykeskukseen . Lauantaina sitten urakkana oli Saanalle kiipeäminen. En muista milloin olisin joutunut niin koville. Matkaa oli n. 4km suuntaansa, portaita ja kivistä polkua. Välillä tietysti lepäsimme ja söimme eväitä, mutta kyllä mulle meinasi välillä tulla uskon puute - jaksanko perille, huipulle asti?? Pekka sai vetää ja auttaa ja niin saavutimme Saanan huipun. Perillä sitten teimme sen mikä oli vaelluksen tarkoituks, eli menimme kihloihin :)















Maisemat olivat tietysti huikeat. Vaikka huipulla tuuli navakasti, niin kyllä koko paarustaminen oli vaivan arvoista! Mutta sitten tuli aika lähteä alaspäin, eikä sekään ollut tosiaankaan mitään helppoa! Väsyneet ja vapisevat jalkaparkani joutuivat taas koitokseen, ja Pekan kädet myös kun käytin niitä tukena ja turvana. No, alas tultiin ja majapaikassa vaivuin sängylle lepäämään, todellakin väsyneenä mutta erittäin onnellisena:)
Illalla juhlistimme kihlausta käymällä pitsalla ja parilla drinkillä. Keskiyöllä kävimme kävelemässä ja ihmeteltiin kun taivas oli sininen ja aurinko paistoi - upeaa!
Sunnuntaina luulin että en enää löydä jalkojani ollenkaan. Kävely ja erityisesti rappujen nousu ja lasku oli tuskaista. Ajelimme Norjan puolella Skibottenissa ja kävimme Jäämeren rannalla. Maisemat olivat hienoja sielläkin, vuoret olivat korkeita ja lumihuippuisia.
Maanantaina oli sitten aika jättää jäähyväiset Saanalle, siitä tuli meille nyt monella tapaa ikimuistoinen paikka! Paluumatkalla oli runsaasti poroja tienvarsilla, pari vasaakin nähtiin. Illalla tulimme Keminmaahan ja kävimme Pekan veljen luona. Yövyttiin Savotan Sanni- motellissa ja seuraavana päivänä jatkui kotimatka. Poikettiin tiistaina myös Simossa Pekan äidin luona ja heidän vanhassa kotitalossaan Tainijoella. Kotona Jämsässä olimme illalla, Riia ja Rella haettiin Seijan hoidosta ja Ruska ja Helmi odottivat kotona. Kaikkien hoito-asiat olivat sujuneet hienosti.
Kihlaus tuli kaikille yllärinä, nyt olen tässä ilmoitellut asiasta ystävillekin ja onnituksia on sadellut!
Tässä muutama kuva reissulta.